|
|
Olen ollut nyt muutaman kuukauden Muuramen kunnan kunnanvaltuutettuna. Päivittäin huomaan ajattelevani monenlaisia asioita kuluneesta ajasta, nykytilanteesta ja tulevastakin, positiivinen kehittämisote punaisena (tai paremminkin sinisenä!) lankanani.
Olen oivaltanut, että tavoiteltavaan hyvään kuntahallintoon ja toimintatapoihin kuuluu läpinäkyvyys ja mahdollisuus aina keskustella, arvioida ja antaa palautetta päättäjien tekemistä ratkaisuista. Yksi mielestäni tärkeimpiä ja toteutettavia asiakokonaisuuksia olisi se, että me kuntapäättäjinä kävisimme säännöllisesti tapaamassa kylätoimikuntia ja kuntalaisia kylillä sekä keskustassa ja että me enemmän ottaisimme kuntalaisia mukaan erilaisiin työryhmiin ja keskusteluihin. Näin mielestäni toteutuisi osallisuuden ja osallistumisen demokratia ja saisimme kuulla, mitä kuntalaisilla on mielen päällä. Huomaan miettiväni myös sitä, pitäisikö kunnissa useammin tarkastella ulkopuolisen arvioijan johdolla kriittisesti oman kunnan toimintakulttuuria. Mene ja tiedä. On erittäin tärkeää, että jokaisessa kunnassa on omat varautumissuunnitelmat. Niitä täytyy myös päivittää oikea-aikaisesti, kun tarve on. Tärkeää on tietää, kuka kunnassa vastaa mistäkin kokonaisuudesta ja että työtehtävien vastuujaot ovat selkeät. Näiden tietojen tulisi olla myös selkeästi löydettävissä mm. sosiaalisessa mediassa ja kunnan verkkosivuilla.
Mietin sitäkin, miten tulevaisuudessa Muuramen kunnan yritys- ja elinkeinopolitiikka kehittyy tai millaisia lähipalveluja Muuramessa pystytään tulevaisuudessa tarjoamaan. Tuleeko pommina tai haasteena nopeasti vanheneva väestömme? Mitä tarkoittaa hyvän vanhuuden turvaaminen? Entä millaisia palveluja vammaiset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa ja miten turvataan heidän osallisuus arkielämään ilman ylimääräisiä taisteluja, joita heidän elämänsä jo muutenkin pitää sisällään? Kyseessä on erittäin laaja ja vaativa kokonaisuus.
Näen realistisesti sen ison hyvinvointivajeen, jonka koronapandemia on aiheuttanut. Monet vanhukset, vammaiset, seniorit, perheet, nuoret, lapset, henkilökunta terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa kokevat pandemia-ajan erittäin rankkana. Miten me Muuramen kunnassa pystymme vastaamaan ihmisten hyvinvointiin? Paljonko Muuramen asukasmäärä voi olla, että palvelut ja näihin kaavailtu budjetti ylipäätään riittäävät?
Tiedän ja tunnen sen kulttuurin, kuinka kouluissa ja varhaiskasvatuksessa työskennellään äärirajoilla. On kehitettävä erityisopetusta, oppilashuoltoa, psykologi- ja kuraattoritoimintaa. On perustettava uusia resurssiopettajien virkoja. On huolehdittava kelpoisista varhaiskasvatuksen sijaisista ja saatava lisää opoja, muita apukäsiä jne.
Työhyvinvointia on nyt syytä kehittää aktiivisesti eri aloilla. Tärkeää on mielestäni tehdä kauaskantoisia työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmia ja seurata mittareilla säännöllisesti tuloksia. Em. ajatteluni työhyvinvoinnista koskee myös kunnan johtavia työntekijöitä, jotka ovat avainasemassa siinä, millainen johtamiskulttuuri kunnassa on.
On hyvin tärkeää pohtia, miten me valtuutettuina voisimme yhdessä johtavien, osaavien kunnan omien virkamiesten kanssa rakentaa päätöksenteossa sekä kunnan eri toiminnoissa ja palveluissa luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Tällä tavoin toimien saataisiin aikaan positiivista työotetta ja työvirettä sekä yhteistä kehittämisen intoa.
Tulevaisuuteen tähyillen,
Pirkko Pirkko Hammarén
Opetusneuvos
Kunnanvaltuutettu
Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunnan jäsen
Yksilöasioiden jaoston jäsen/vpj
|
